5: Nahanluonti

Jo ensimmäisessä postauksessa epäilin Lukalla olevan nahanluonnin tulossa, koska olin katsovinani, että herra on tavallista harmaampi. Minun silmääni herra näytti harmaantuneen myöhemmin vielä lisää, tosin voi olla, että vain kuvittelin. Mutta kas, kävikin niin, että 4.9. herra toimitti täysin onnistuneen nahanluonnin!

Itse en osannut tähän lainkaan varautua, vaikka selviä merkkejä oli ilmassa; edellinen nahanluonti oli ollut kuukausi sitten, lisäksi käärme piilotteli myöskin iltaisin, mistä jo huolestuin, kun yleensä Luka nimenomaan aktivoituu valojen sammuttua. Tyhmänä aloittelijana luulin jo, että herrasta pitää huolestua, kun ei häntä iltaisinkaan näkynyt :D Nahanluontipäivänä käärme mielestäni "kiilsi" hieman kostean näköisenä, ja vasta silloin alkoi raksuttaa; ehkäpä herra nyt todella luo sen nahkansa! Ja ei mennytkään kuin muutama tunti, kun boksiin vilkaistessani näin jotain merkillistä boksin nurkassa.
Nahkahan se oli. Yhtenä täydellisenä, pitkänä suikaleena irronnut, hieman paperilta tuntuva nahka. Innostuin tuosta tietenkin kamalasti, olihan tämä ensimmäinen nahanluontini (voiko näin sanoa?), vaikka Lukallehan se oli jo toinen. Soitin oikopäätä isälle, jolle olin kertonut huolestani Lukan piilottelun suhteen. Nahan mittasin (42 cm!) ja laitoin talteen Lukan omaan kansioon, muovitaskun sisään.

Lukan kansiosta löytyy nahan lisäksi mm. alkuperätodistus, pituus- ja painokäyrät sekä syöntipäiväkirja, johon kirjataan myös omituinen käytös ja muut tärkeät asiat.

Kuvassa näkyy nahasta olevan hännänpää erillään, mutta se johtuu ihan siitä, että mitatessani vahingossa repäisin sen. Luka siis todella loi nahkansa yhtenä osana. Tietenkin alkupää on vähän risainen, mutta niinhän sen kai kuuluukin olla, ja joka tapauksessa kaikki suikaleet ovat kiinni toisissaan :)

Kuten kuvapostauksesta varmaan huomaatte, Luka on nyt todella kauniin ja kirkkaan värinen, ainakin omasta mielestäni. Lisäksi se on jälleen aktiivinen iltaisin ja jopa päivisinkin, eli eiköhän syy piilotteluun ollut nahanluontiin valmistautumisessa. Aiemmin herra piilotteli päivät, mutta nykyään saattaa viettää pitkiä aikoja esillä vaikkapa boksista nykyään löytyvän oksaviritelmän päällä suoraan lampun alla:

Boksin läpi otettu kuva, pahoittelen harmautta.

Oksan päällä lököttely näyttääkin Lukasta olevan mukavaa, ainakin siinä määrin herra siinä viihtyy lepäilemässä. :)
Oksan lisäksi huomaattekin varmaan, että hehkulamppupaketti on vaihtunut ihan oikeaan piiloon ja vähän turhan iso pakastusrasiajuomakuppi omenamarmeladikippoon. Lisäksi vessapaperi- ja talouspaperirullat ovat vaihtaneet paikkaa.

Mutta eiköhän tässä ollut taas tärkeimmät. Ensi kertaan! o/